Vuonna 1977 Englannissa iltauutisten katselijat joutuivat paniikin valtaan. Radioasemien sekä sanomalehtien puhelinkeskukset menivät tukkoon. Syynä tähän oli uutislähetykseen yllättäen saapunut elektroniikan asiantuntija, joka ilmoitti, että Etelä-Englantiin oli laskeutunut avaruudesta tulleita olentoja. 1

Tätäkin suurempaan sekasortoon joutuivat yhdysvaltalaiset sunnuntai-iltana lokakuun 30 päivänä 1938. Silloin kautta mantereen seurattiin uutislähetystä, jossa kuvattiin marsilaisten hyökkäystä Yhdysvaltoja vastaan. Merivoimien sotilaat kutsuttiin aluksilleen New Yorkin satamaan puolustautumaan marsilaisia vastaan. Reserviläiset ottivat yhteyttä kokoontumispaikkoihinsa ilmoittautuakseen vapaaehtoisiksi marsilaisten etenemisen estämiseksi. Marsilaisten kerrottiin ensimmäiseksi laskeutuneen New Jerseyn alueelle. Siellä tiet olivat hetkessä tungokseen asti täynnä vuoristoon pakoon matkaavia autoja. Arvoesineet ja huonekalut oli pakattu autoihin. Suojaa etsittiin maaseudulta. Mukana oli märkiä pyyhkeitä, joilla voitiin suojata päätä marsilaisten avaruuskaasuja vastaan. Vasta seuraavana päivänä kuuntelijoille selvisi, että kysymyksessä oli ollut Orson Wellesin ohjaama kuunnelma "Maailmojen sota" eikä todellinen uutislähetys. Kuunnelman lähettänyttä CBS-radioyhtiötä syytettiin vastuuttomuudesta ja se haastettiin oikeuteen. Korvausvaatimuksetkin nousivat yli 750 000 dollarin.

Miten on mahdollista, että normaalia elämää viettävät ihmiset voivat yllättäen joutua tuon kaltaiseen paniikkitilaan? Onko taustalla yleistä epävarmuutta tai pelkotiloja, jotka vaikuttavat ihmisten alitajunnassa? Voiko vastaava tilanne toistua vaikka tänään?

Jotta voisimme ymmärtää tilannetta paremmin, on syytä mennä yli 100 vuotta ajassa taaksepäin. Darwinin kehitysopin merkittävä puolestapuhuja Ernst Haeckel innosti ystäväänsä Percival Lovellia (1855-1916) tämän tehdessä yli 20 vuotta jatkuneita seurantatutkimuksia Mars-tähden "kanavista". Ihmiset olivat innoissaan, kun kartat Marsin sadoista kanavista julkaistiin.2 Asiantuntijatkin uskoivat kanavien olemassaoloon vaikka kukaan muu ei niitä nähnyt. Asiasta kiinnostunut H. G. Wells kirjoitti v. 1898 "Maailmojen Sota"-teoksen, joka oli pohjana v. 1938 yhdysvaltalaiset sekasortoon saattaneelle kuunnelmalle. Jo vuonna 1840 itävaltalainen Gauss oli ehdottanut, että Saharaan kaivettaisiin suuria, yli 30 km läpimittaisia ympyröitä, jotka täytettäisiin bensiinillä. Palaes-saan nämä voitaisiin havaita aina Marsissa asti. Vuonna 1901 Ranskassa luvattiin 100 000 frangin palkkio sille, joka ensimmäisenä saa yhteyden avaruusolioihin. Muutama vuotta aikaisemmin yhdysvaltalainen fyysikko Nicolas Tesla oli lähettänyt Marsiin viestejä voimakkaiden radioaaltojen muodossa.

Yhteinen tekijä kaikille näille oli usko siihen, että elämää oli sekä Marsissa että muualla ulkoavaruudessa. Tämän taustalla oli eri tieteiden piiriin tuotu kehitysopin mukainen uskomus elämän itsestäänsyntymisestä. Koska elämä oli saanut alkunsa elottomasta aineesta maapallolla, olisi sama tapahtuma mahdollista kaikkialla, missä olosuhteet olivat elämän synnylle otolliset.

Maailmankuulu nobelisti, toinen DNA:n löytäjistä, Francis Crick pelkistää vuosisatamme tärkeiksi tavoitteiksi selvittää, mikä on elämän alkuperä ja olemmeko maailmankaikkeudessa yksin. Hänen mielestään ihmiskunta ei vielä kykene arvioimaan onko elämän synty hyvin harvinainen vaiko yleinen tapahtuma. Mitään tietoa ei ole saatu avaruuden muista älyllisistä olioista. Hän itse uskoo, että elämä on tuotu maapallolle ulkoavaruudesta (ns. panspermia), koska elämän synty on liian monimutkainen ollakseen puhtaan sattuman tulos.

Crickin mielestä nykyaikaisen tiedemiehen elämänkatsomuksen perustana tulee olla: aineen ja valon täsmällinen luonne ja lait, joita ne noudattavat, maailmankaikkeuden koko ja yleinen laatu, evoluution ja luonnonvalinnan todellisuus, elämän kemiallinen perusta ja geneettisen aineksen erityisluonne.3 Erityisen tyytyväinen tämä tiedemies on siitä, että nykyajan ihmiset ovat kyenneet omaksumaan aatteen, jonka mukaan ihminenkin on biologinen, suurelta osin luonnonvalinnan avulla kehittynyt eläin.

Suurimpia yhteiskunnallisia saavutuksia on se, että Jumalan merkitys ja olemassaolo voidaan mitätöidä tieteen avulla. Hän toteaa: "Biologien tulee jatkuvasti pitää mielessä, että se mitä he näkevät ei ole suunniteltua vaan kehittynyttä." 4

Ihmisten usko avaruusolioihin ja elämään avaruuden eri osissa, ei ole sadan vuoden aikana vähentynyt - päin vastoin. Tiedemiehet, tutkijat ja tieteiskirjailijat tekevät hartiavoimin työtä voidakseen pitää ihmiset uskollisina niille näkemyksille, joita tieteen nimissä heille tarjotaan.

 Sir Fred Hoylen mielestä elämän vaatima monimutkainen ohjelma ei ole voinut syntyä alkuliemessä vaan sen taustalla täytyy olla kosminen ilmiö.5 Tunnettu yhdysvaltalainen tähtitieteilijä Carl Sagan piti suosittuja TV-ohjelmia 1990-luvulla ja sai yleisönsä vakuuttuneeksi siitä, että elämä on maailmankaikkeudessa yleistä. Tunnetut henkilöt ovat antaneet lausuntoja ulkoavaruuden olioista: Nobelisti ja tähtitieteilijä Sir Martin Rylen mielestä jokainen maan ulkopuolinen olento on joko vihamielinen tai nälkäinen. Australialainen prof. M. Archen pitää avaruusolioita superpetoina mutta SETI-ohjelman aloittaja F. Drake olettaa vihamielisten sivilisaatioiden tuhoutuvan omiin aseisiinsa ennen kuin ne ehtivät avaruusmatkoille.

Elämän etsimisestä on tehty jännittävä jokapäiväinen näytelmä, jossa jokainen veronmaksaja on tietoisesti tai tietämättään mukana. Myös uutisvälineet ovat innolla kaikessa sellaisessa mukana, joka tukee kehitysopin näkemyksiä ja saa yleisön suosion. Valtavat, 1960 aloitetut SETI-tutkimusohjelmat (maan ulkopuolisen älyn etsintä) nielevät suunnattomasti varoja. Päätarkoituksena on etsiä elämän merkkejä avaruudesta radioteleskooppien avulla. Toistaiseksi mitään ei ole löytynyt. NASAn avaruusohjelmat ovat myös mittavat. Amerikkalaiset aikovat lähettää joka toinen vuosi uuden luotaimen kohti Marsia. Päätarkoituksena on vastata kysymykseen, onko siellä koskaan ollut elämää. Kaiken huipennukseksi on suunniteltu miehitettyä Mars-lentoa vuoden 2010 paikkeille. Vuonna 1997 Sky and Telescope-lehti totesi, että Mars-tutkimus tulee vahvistamaan, että universumi kuhisee elämää.

Tieteiskirjailija L. Ron Hubbard perusti ulkoavaruuden elämään liittyvien uskomustensa pohjalle uudenajan aatteen, scientologian. Se on nyt maailmanlaajuinen sivistyneistön keskuuteen levinnyt uskonto, joka on tuonut keksijälleen paljon valtaa, voimaa ja varallisuutta.

Viihde-, TV ja elokuvateollisuus on mukana vahvistamassa ihmisten uskoa maapallon ulkopuoliseen elämään. Nuorisolle on syötetty uskomus, että "totuus on tuolla ulkona". Tuoreimpana yleisön vetonaulana on elokuvasarja "Star Wars", joka on saanut jo uskonnolliset mittasuhteet. Elokuva on täynnä uskonnollisia aiheita. Esiin tulee jopa neitseellinen sikiäminen. Sen luoja George Lucas haluaakin luoda uuden mytologian, uskontojen ja filosofioiden sekoituksen.7

Tiedemaailma, tiedotusvälineet ja viihdeteollisuus yhdessä pitävät yllä uskomuksia, epävarmuutta ja jännitteitä, joiden kautta ihmisten huomio vedetään pois todellisista elämää tärkeämmistä kysymyksistä.

Kristityille annetaan Raamatussa ohje elää epävarmassa ja rauhattomassa maailmassa rauhallista elämää ja toimia Jumalan ihmisille ilmoittaman totuuden puolesta: "Minä kehotan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuningasten ja kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa. Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden." 1 Tim. 2: 1-4.

 1) Maailman suurimmat erehdykset 1981
 2) In the minds of men/Ian T. Taylor
 3) Elämän synty/Francis Crick
 4) Natural History, vol 97 (11/1988)
 5) Big Bang in astronomy/New Scientist vol 92 (11/1981)
 6) Tiede 2000 1/1999
 7) Suomen Kuvalehti 25-26/1999