|
Veden varassa
|
Nooan arkkia rakentamassa |
|
Monet lastensa kristillisestä kasvatuksesta huolta kantavat
vanhemmat, opettajat ja jopa seurakuntien
työntekijät aiheuttavat tietämättään suurta
vahinkoa lasten uskolle. He kertovat Raamatun kertomuksia lapsille siten, että
niistä muodostuu lasten mielessä satuja. Joulupukki, keijut, hammaspeikot
ja Nooa-setä ovat kaikki jännittäviä
olentoja, joihin ei aikuisena enää
tarvitse uskoa. Tähän tulokseen tuli R.
Doolan tutkiessaan sitä, miten Nooan arkki
ja vedenpaisumus esitetään
lapsille.1 Hän teki myös havainnon, että monet
pastorit ja pyhäkoulun pitäjät eivät itse
uskoneet, että vedenpaisumus on todella
tapahtunut. Heidän mielestään Nooan arkkia
ei todellisuudessa ole ollut olemassa. Monet lasten kirjojen tekijät
ajattelevat samoin. Ei siis ihme, että värikkäästi
kuvitetut lasten Raamatut ovat satukirjoja
kuvituksensa puolesta. Arkki on kuvattu pieneksi veneeksi, jossa näkyy
muutama kirahvin ja elefantin pää ja soutajana Nooa pitkän partansa kanssa.
|
Lastenkirjoissa Nooasta ja
vedenpaisumuksesta tehdään satu. Nämä näkyy selvästi mm.
siitä, miten kuvitus tehdään. Yllä oleva kuva on
kirjasta: "Lapsen ensimmäinen Raamattu"
(SLEY-Kirjat)
|
Kun lasten vanhemmilta kysytään, mitä he tietävät Nooan arkista, on
vastauksena lähes aina vain ihmettelevä katse. Vedenpaisumus oli
maailmanhistorian suurin mullistus. Se muotoili
maapallon pinnan uudelleen, muutti ilmasto-olosuhteet ja sen myötä koko
ekologisen rakenteen, poisti osittain maapallon ympärillä olleen suojavyöhykkeen
ja tuhosi Nooan perhettä ja arkissa mukana olleita eläimiä lukuunottamatta
kaikki maan pinnalla elävät, happea
hengittävät oliot. Miksi tästä tärkeästä
historiamme vaiheesta tiedetään tai
halutaan tietää niin vähän?
Tietämättömyys syynä epäuskoon
Kehitysopin uskottavuuden lisäämiseksi Jumalan olemassaolo ja
Raamatun sanoma vedenpaisumuksesta halutaan mitätöidä. Niistä tehdään
huvittava kertomus - aivan kuten ennen vedenpaisumusta ihmiset pitivät
ennusteita tuhotulvasta Nooan höpötyksinä.
Raamatussa verrataan ennen vedenpaisumusta eläneiden ihmisten itsekkäitä
elintapoja nykyisiin mm seuraavasti: "Ja niinkuin kävi Nooan päivinä, niin
käy myöskin Ihmisen Pojan päivinä: he
söivät, joivat, naivat ja menivät
miehelle, aina siihen päivään asti, jona
Nooa meni arkkiin; ja vedenpaisumus tuli ja hukutti heidät kaikki.
(Luuk. 17:26-27)
Useimmille vedenpaisumuksen vastustajille on yhteistä myös se, että
he uskottelevat mannerten, vuoristojen ja ilmastovyöhykkeiden olleen samat
kuin nykyään. Heille on tärkeää se, että
ihmiset eivät näe kerrostuneiden
maalajien syntyä vedenpaisumuksen seurauksena vaan hitaana, satoja miljoonia
vuosia kestäneenä kasautumisena.
Yhä useammat tiedemiehet ja tutkijat ovat kuitenkin päätyneet
toteamukseen - uskoivat he Raamatun tai eivät -
että maan pintakerrokset ovat todisteena tuhotulvasta.
Monet asiantuntijat tutkivat nyt niitä olosuhteita, jotka vallitsivat
ennen vedenpaisumusta ja niitä pulmia, joihin Nooa joutui etsimään toimivia
ratkaisuja valmistautuessaan yhteiselämään
tuhansien eläinten kanssa. Ilmoituksensa mukaan Jumala johdatti arkkiin
valitsemansa eläimet. Nooa johti sekä
arkin rakentamista että sen varustamista yli vuoden kestävää vedenpaisumusta
varten.
|
Jos tänään saisimme tiedon koko maailmaa kohtaavasta tulvasta, joka tulisi peittämään maan
n. vuoden ajaksi, niin mitä tekisimme? Arkin, joka pelastaisi mahdollisimman monta eläintä ja
ihmistä tuon mullistuksen yli. Tiedämme jo kokemuksesta, että sukupuuttoon kuollutta eläinlajia ei
pystytä herättämään uudelleen henkiin. Siksi lajin säilymisen kannalta on tärkeää, että ainakin yksi
eläinpari säilyy jatkamaan lajia. Tämä oli Jumalan ratkaisu, kun hän tuhosi luomansa kauniin
maailman ihmisen pahuuden tähden. Nooan suuri, vetten päällä kelluva arkki, oli yksinäinen aavalla
ulapalla, mutta se vei tärkeän lastin uuteen maailmaan.
|
Arkki oli mestariteos
Yli kahdenkymmenen vuoden ajan arkin olosuhteita ja eläinten kuljetusta
ja kasvatusta tutkinut tri John Woodmorappe pyrki selvittämään
tieteellisellä tarkkuudella sen, miten arkki
mahdollisesti varustettiin ja miten siellä
saatettiin elää yli vuoden
ajan.3 Tästä tutkimuksesta saamme seuraavia
mielenkiintoisia tietoja.
Lattiapinta-alaltaan arkki vastasi lähes 600 rautatievaunun alaa. Puusta
tehty arkki painoi todennäköisesti n. 4
milj. kg. Lähtökunnossa sen paino saattoi
ylittää 11 milj.kg. Arkin tilavuuteen
nähden sen kokonaispaino olisi voinut olla 17 milj. kg. Arkki kellui arvioidun
lastin kanssa n. 7 m:n syvyydessä. Raamatun mukaan vesi nousi n. 8 m yli
korkeimpien vuorien.
Arkin kolmelle, n. 5 metriä korkealle kannelle tuli valo ympäri
arkkia kiertävästä ikkunarivistöstä.
Raamatun mukaan ikkunoiden korkeus oli n. 50 cm. Näin niiden yhteinen
pinta-ala olisi ollut lähes 150 m2
, eli n.4,6% arkin lattia-alasta.
Matkaeväitä oli riittävästi
Miten 8 henkilöä ehtii ruokkia, juottaa ja huoltaa suuren eläinmäärän ja
siivota niiden oleskelutilat? Tähän haettiin opastusta ja käytännön
kokemusta eläintarhoista,
eläinkasvattamoista, eläinlaboratorioista ja suurilta
karjatiloilta sekä sirkuksista.4
Tutkimusten mukaan lähes kaikilla eläimillä on kyky vaipua
horrostilaan. Jotkut aloittavat talviunen
valaistuksen vähetessä ja lämpötilan laskiessa.
Ravinnon tarve on tällöin hyvin pieni ja
huollon tarve olematon. Ruuan eläinkohtainen tarve vaihtelee suuresti. Matelijat
kuluttavat vain n. kymmenesosan siitä
mitä nisäkkäät vaativat.
Kuivatulle ravinnolle oli todennäköisesti
varattu säilytyspaikat lähellä ruokittavia. Kuivatun ravinnon
päivittäinen tarve saattoi olla yli 50.000 kg.
Tuoretta ravintoa säilytettiin
todennäköisesti mm. saven sisällä, hunajassa
ja syltyissä, kuten nykyäänkin
alkukantaisten kansojen keskuudessa. Tuoreravintoa
säilytetään myös elävässä muodossa,
joista
vielä tunnettuja ovat madot, toukat, kilpikonnat ja kalat. Hyönteissyöjiä
voidaan ravita siten, että ruoka ripotellaan
veden pinnalle, josta eläimet sen sieppaavat.
Kaikkiin esitettyihin arkin oletettuihin pulmiin on löytynyt ratkaisut koetiloilla
ja eläinlaboratorioissa.
|
Suurin osa eläimistä on rottaa pienempiä.
Laskettu keskikoko arkissa vastaisi karitsan kokoa. Arkkiin
tulleet eläimet olivat todennäköisesti nuoria. Niiden
tehtävänä oli vedenpaisumuksen jälkeen lisääntyä ja
täyttää uusi maailma. Arkissa eläimiä varten saattoi
olla varattuna itsepuhdistuvia häkkejä, joiden lähelle
kuivattu ravinto oli sijoitettuna.
|
Siivous ja hajuhaitat
Nykyisissä eläintarhoissa ja -kasvattamoissa lantaa ei poisteta
eläintiloista tai siivous tehdään vain
ajoittain. Joissakin suursikaloissa alusta
siivotaan vain kerran vuodessa. Kanaloissa ulosteiden annetaan kertyä monen
vuoden ajan ja ne kuivuvat kovaksi kerrokseksi, joka toimii hajuttomana lattiapintana.
Kanien kasvattajat puhdistavat häkit kerran vuodessa. Joidenkin
maatilojen tallit puhdistetaan talviaikana vain
kerran. Sahanpurun ja turpeen
lisääminen eläintilan lattialle pitää tilan kuivana
ja hajuttomana.
Monissa suurissa eläinkasvattamoissa ilmanvaihtoa säädellään
valoaukkojen avulla. Tuore ilma johdetaan kanavia pitkin ylhäältä alas ja
lämminnyt ilma johdetaan ikkuna-aukkojen kautta ulos. Tämä käytäntö saattoi
olla sopiva myös arkissa. Tehokkaalla ilmanvaihdolla estettiin kaasujen
haittavaikutukset ja lämpötilan kohoaminen.
|
Kolmikerroksinen, lähes 150 metriä pitkä arkki on täynnä lokeroita, joihin eläimet majoittuivat.
Arkkiin johti yksi ovi, jonka Jumala itse sulki, kun hänen valitsemansa eläimet olivat Nooan perheen
kanssa ehtineet arkkiin. Piirroksessa ihmiset ovat oikeassa mittasuhteessa.
|
Arkin valaistusolosuhteet olivat käytännön toimia varten
todennäköisesti hyvät _ aivan nykyisten
eläinkasvattamoiden luokkaa. Osa eläimistä vaati
riittävää hämäryyttä ja sopivan viileitä
olosuhteita vaipuakseen horrostilaan. Arkin alin kansi oli tähän tarkoitukseen
todennäköisesti sopivin.
Hämärän ja pimeän aikana
tarvittiin keinovaloa. Kiinassa ja Japanissa
käytetään vielä tänäänkin
luonnonvaloja, joista tunnetuimmat ovat tulikärpäs-
ja kiiltomatolyhdyt sekä fosfori- ja bakteeritoiminnan aikaansaama
valaistus. Luonnollisesti kynttilät, öljylyhdyt
ja soihdut ovat käytössä tarpeen mukaan
Arkin ulkopuolella vellovien vesimassojen suolaisuus oli
todennäköisesti niin alhainen, että kasvit ja niiden
siemenet saattoivat säilyä
hyväkuntoisina veden varassa. Tämä takasi sen, että
uuden maailman pintakerrokset olivat valmiit kasvamaan uutta vihreyttä
arkin mukana tulevien eläimien ja ihmisten käyttöön.
|
Arkin suuruudesta saa hyvän kuvan kun vertaa sen lattiapinta-alaa
junan tavaravaujen pinta-alaan. Lähes 600 tavaravaunua olisi mahtunut arkin
sisälle. Lattiapinta-alalle olisi mahtunut yli 33 tenniskenttää.
|
Tärkeä lasti
Laivanrakennuksen asiantuntijat pitävät kaikkea Raamatun
antamaa, arkkiin liittyvää tietoa osoituksena
siitä, että ohjeet olivat todella
asiantuntijan antamat ja käytännössä toimivat.
Tänään olemme huolissamme
eläinlajien sukupuuttoon kuolemisesta. Uusien lajien syntymistä ei kukaan ole
voinut todeta vaikka kehitysopin mukaan näitä koko ajan ilmestyy. Tiedemiehet
ja tutkijat eivät ole pystyneet herättämään
kadonneita eläinlajeja uudelleen henkiin. Eri puolille maailmaa on
perustettu geenipankkeja, joihin pyritään
keräämään häviämisen
vaaravyöhykkeellä olevia kasvi- ja eläinlajeja. Nyt
tiedämme, kuinka tärkeää on lajin perimän
säilyttäminen. Ymmärrämme myös
kuinka tärkeän tehtävän Jumala Nooalle uskoi.
Jumala halusi antaa ihmisille uuden mahdollisuuden ja täyttää syntiin
langenneelle Eevalle ja Aadamille sekä heidän kauttaan koko ihmiskunnalle
antamansa lupauksen ihmiskunnan Lunastajasta.
"Sentähden se on uskosta, että
se olisi armosta; että lupaus pysyisi lujana kaikelle siemenelle, ei ainoastaan
sille, joka pitäytyy lakiin, vaan myös
sille, jolla on Aabrahamin usko, hänen, joka on meidän kaikkien isä".
(Room.4:16)
KP
1) CN.3.3.1997,
2) The Genesis Flood/s 63
3) Noah's ark/A Feasibility Study,
4) Noah's Ark/Chapter 4
|
|