Onko n. 140 vuotta, tiedon lisääntyminen, tutkimusmenetelmien monipuolistuminen ja yli 100 miljoonaa fossiililöytöä riittänyt tämän näköaistipulman selvittämiseen? Tieteisteokset ja oppikirjat antavat kyllä sen kuvan, että tässä asiassa ei ole enää mitään pulmaa. Näköaisteja on todettu olevan 9 toiminnoiltaan toisistaan poikkeavaa: neulanreikäsilmät, linssillä varustetut silmät, koverat peilisilmät ja erilaiset verkkosilmät. Rakenteeltaan erilaisia silmiä on n. 501. Kehitysoppineiden mielestä silmien on täytynyt kehittyä, koska ne ovat olemassa. Kehitysvaiheet ovat heidän mukaansa tapahtuneet hitaasti vuosimiljoonien aikana tai äkkinäisin hyp-päyksin. Siitä kumpi näistä tavoista on uskottavampi, kehitysopin edustajat kiistelevät ja väittelevät uskoen kukin sokeasti omiin näkemyksiinsä. Mihin nämä kehitysopin uskomukset sitten perustuvat?

Fossiilit ummistavat silmänsä

Kehitysoppineiden laskelmien mukaan ensimmäiset tukirankaisia eläimiä sisältävät fossiilikerrostumat, kambrikauden kerrostumat, muodostuivat n. 500 miljoonaa vuotta sitten. Näihin kerrostumiin "oli jostain ilmestynyt" monimuotoinen eliöstö. Tämän kerrostuman alla olevista pintamuodostelmista ei eliöiden kehitysvaiheita ole löydetty. Tri George G. Simpson2pitää monipuolisen eliöstön ilmestymistä suurena mysteerinä. Kambrisissa kerroksissa oleva eliöstö vastaa n. 75% koko nykyisin tunnetun eliöstön määrästä. Kehitysopin edustajat eivät voi osoittaa tieteellisesti, kuinka näihin fossiilikerroksiin saattoi sisältyä niin valtava määrä erilaisia, "valmiiksi kehittyneitä" eläimiä. Mukana ovat mm. mustekalat ja trilobiitit, joilla molemmilla on toimivat silmät aivan kuten nykyisillä vastaavilla eläimillä - kummallakin kuitenkin toisistaan poikkeavat. Mustekalan silmä on toiminnaltaan samanlainen kuin ihmisen. Trilobiitin silmät ovat äärettömän monimutkaiset ja tehokkaat. Ne ovat rakentuneet tusinasta pienestä putkesta, joiden suuntaus on tarkka siten, että näkymä käsittää lähes koko ympäristön.

Fossiiliaineisto todistaa, että eliöstö on aina toiminut aistiensa varassa. Kasvikunta ja eläimet, pienestä hyön-teisestä suuriin vesieläimiin, matelijoihin ja nisäkkäisiin, toimivat toisistaan riippuvaisina. Tätä yhteenkuuluvuutta kutsutaan ekojärjestelmäksi, jossa eri ravintoketjut muodostavat järjestelmän rungon. Luonnon herkkä tasapaino edellyttää, että kaikilla eliöillä on tarkoituksenmukaiset, hyvin toimivat aistit. Puoliksi kehittyneitä aisteja tai eläimiä ei ole koskaan löydetty. Ei fossiileista eikä nykyisin elävien joukosta. Fossiilit eivät siis ole ratkaisseet Darwinin kehitysopillista pulmaa.

Syvyyttä ja etäisyyttä

Eräs näköaistimuksen ihmeistä on kolmiulotteisuuden tajuaminen. Etäisyyden synty edellyttää näköalan samanaikaista tarkastelua kahdesta eri kulmasta. Tämä vaatii vähintään kahden näköaistin yhtäaikaista toimintaa ja näiden antaman tiedon yhdistämistä kolmi-ulotteiseksi havainnoksi. Kysymyksessä on äärimmäisen monimutkainen prosessi, jonka kokonaistoimintaa ei vielä täysin tunneta.

Kehitysoppineilla on useita - omasta mielestään tieteellisiä - selvityksiä kolmiulotteisen näköaistin synnylle. Ihmisen kohdalla ns. stereonäön synty tapahtui kehitysopin mukaan seuraavasti: "...muuan nykyistä puupäästäistä muistuttava eläin jostakin syystä siirtyi elämään puiden oksille... Puuhun siirtymisestä oli aikaa myöten seurauksena mm. tarttumakykyiset kädet ja kolmiulotteinen näkeminen... Ihmisen evoluution kannalta käyntiä puussa on pidettävä olennaisen tärkeänä, juuri edellämainituista syistä."4 Ja tarina jatkuu edelleen: "Ne, jotka eivät pystyneet hyppimään riittävän hyvin puissa vajavaisemman näkönsä vuoksi kuolivat sukupuuttoon. Puupäästäisen muodosta syntyi kummi-tuseläimen kaltaisia eläimiä, joilla on suuret silmät."5 Mitään fossiilitodisteita tälle "tieteelliselle tarinalle" ei ole löytynyt. Ihmetellä täytyy sitä, miten elossa ovat säilyneet mm. oravat tai ne linnut, joilla on silmät edelleen sivuilla. Ne liikkuvat vikkelästi tiheissäkin paikoissa. Puupääs-täisilläkin on vielä silmät sivuilla - aivan samalla tavalla kuin niiden "satoja miljoonia vuosia vanhojen fossiilien joukossa" olevilla esivanhemmilla, joita kehitysoppi pitää ihmisen alkumuotona.

Tarkoituksenmukaista sattumaa

Kouluissa lapsille opetetaan tieteellisenä totuutena, että eliömaailman synnyn ja kehittymisen taustalla ovat sattumat, mutaatiot ja luonnonvalinta. Mikään niistä ei todellisuudessa toimi tarkoituksenmukaisesti - järkevästi. Suomen Kuvalehden artikkelissa6 J. Issakainen tunnus-taakin, että kehitysopin teoriat ovat epäluotettavia. "Evoluutioteoria on tällä hetkellä tosi, koska se tarjoaa kiinnostavimmat erehtymisen ja oppimisen mahdollisuudet…. Kun luonto osoittautuu joka aamu erilaiseksi ja yhtä käsittämättömäksi, etukäteiset teoreettiset päättelyt oppii jättämään työkalun arvoon". Onkin varmasti vaikea keksiä jatkuvasti uusia, uskottavaksi sepiteltyjä tarinoita aistien kehitysvaiheista. Kuinka sattuma voisi synnyttää monimutkaiset ja eri eläimille soveltuvat (mutta toisistaan poikkeavat) aistit havainnoimaan ilmiöitä (valoa, värejä, liikettä ja etäisyyttä), joiden olemassaoloa ei ilman näitä aistimia voi tietää olevan olemassa?

Kehitysopin mukaan linnut ovat kehittyneet dinosauruksista. Miten, siitä ei ole olemassa mitään todisteita _ vain villejä kehitysopin tarinoita. Kaikki sauruksen osat, verenkierrosta ruumiin rakenteeseen, muuttuivat tässä kehitysvaiheessa matelijasta linnuksi _ paitsi näkö- ja kuuloaistit. Ne vain muuttuivat tarkoituksenmukaisemmiksi. Näin meitä valistetaan: "Kehityksensä lähes joka vaiheessa lintu on ollut riippuvainen terävästä, laajan alueen hallitsevasta näkökyvystä... Mitä suurempi silmä linnulla on, sitä enemmän siihen mahtuu valoa aistivia soluja ja sitä parempi näkö on... petolintujen silmät ovat todellisuudessakin ihmisen silmiä suuremmat... ne eivät voisi olla enää suuremmat, koska ne olisivat tällöin liian painavat ja haittaisivat lentämistä... Linnun silmissä on kaksi muuta sopeutumaa. Viuhkalisäke ravitsee lasiaista ja lisää silmän kykyä erottaa heikosti näkyviä kohteita. Vilkkukalvo, joka on ns. kolmas silmäluomi, puhdistaa, suojaa ja on läpinäkyvä. Sukeltajalintujen vilkkukalvo toimii eräänlaisena kosketuslinssinä, joka korjaa valon taittumisen vedessä... Koska vilkkukalvo on läpinäkyvä, näkeminen ei keskeydy koskaan täydellisesti edes sekunnin murto-osaksi... Lintujen silmät kykenevät myös ottamaan laaja-alaisen ´tuokioräpäyskuvan´ näkökentästä, jonka tarkasteluun ihmiseltä menee pitkä aika. Tätä kykyä linnut tarvitsevat, koska vaara voi ilmestyä tai saalis kadota hyvin nopeasti. Se on tärkeä myös muuttolennossa, sillä linnut ilmeisesti suunnistavat seuraamalla auringon tai tähtien kulkua taivaalla... Kyky terävöittää näkö nopeasti eri etäisyyksille on tärkeä monille linnuille. Se auttaa joko törmäämästä edessä oleviin esteisiin tai pyydystämään ruokaa ilmasta. Linnut terävöittävät näkönsä muuttamalla mykiön kuperuutta erityisten mykiöön kiinnittyvien lihasten avulla. Haukat ja pöllöt kykenevät muuttamaan myös sarveiskalvon, silmän etummaisimman osan, kuperuutta."7 Kehitysopin mukaan kaikki tämä tarkoituksenmukaisuus on kehittynyt vuosimiljoonien aikana geenivirheiden ja sattuman kautta.

Kiellettyjä kysymyksiä

Maailmankuulu kehitysopin puolestapuhuja ja "tarinankertoja" Richard Dawkins kirjoittaa: "Lintujen siivet, silmät, nokka ja pesimisvaistot antavat vahvan mielikuvan siitä, että niiden takana täytyy olla jokin tarkoituksenmukainen suunnitelma. Nykyisin tiedämme hyvin, että näiden ominaisuuksien syntymiseen riittää jo Darwinin ehdottama luonnonvalinta... Ennen Darwinia jopa korkeasti oppineet ihmiset saattoivat pitää kysymystä "miksi" täysin asiallisena, jos se kohdistettiin eläimiin ja kasveihin. Nykyisin näin voivat kysyä vain ne, jotka eivät tunne luonnontieteitä... Elämän räjähdyksen alussa ei ollut tarkoitusta, ei luovuutta, ei tavoitteita. Alussa oli vain kemiaa. Kun ensimmäiset itseään kopioivat yhdisteet olivat muodostuneet, niistä alkoi automaattisesti syntyä myös menestyviä muunnoksia, jotka valtasivat tilaa heikommin menestyvien kustannuksella.... Menestys tulee vain kelpoisuudesta, ja se sisältää käsitteenä jo jotakin kouriintuntuvaa."8 Kuinka paljon aikaa sattuma ja luonnonvalinta sitten tarvitsee silmän kehittämiseen? Vastauksen tähän antaa kehitysoppineiden ohjelmoima tietokone. Mutta siitä enemmän seuraavassa kirjoituksessa.

Miten jatkavat nyt elämäänsä ne, jotka kieltävät Jumalan luomistyöt? Raamattu vastaa: "Ja jäljelle jääneet ihmiset...eivät tehneet parannusta kättensä teoista, niin että olisivat lakanneet kumartamasta riivaajia ja kultaisia ja hopeaisia ja vaskisia ja kivisiä ja puisia epäjumalankuvia, jotka eivät voi nähdä eikä kuulla eikä kävellä." Ilm. 9: 20.

1) Tempo and Mode in Evolution
2) BCN 3/86
3) Tieteen Kuvalehti 1/95
4) Prof. Pentti Alhonen/US 13.2.79
5) Darwin´s Enigma/L.D.Sunderland 1988
6) SK-6/82
7) VP/Lintukirja 1971
8) Viesti miljardien vuosien takaa/WSOY -95