Taustaa kirjojen pääsivulle pääset tästä.
Taustaa 3 - Alusta viimeiseen aikaan
JOHDANTO

Taustaa 3 kirjan neljä ensimmäistä lukua käsittelee arkeologisten löytöjen merkitystä historiamme alkuvaiheiden uudelleen arvioinnissa. Niiden paikallistamiseksi on seuraavalla aukeamalla Mesopotamian alueen yleiskartta, johon on merkitty historian alussa syntyneiden kaupunkivaltioiden asutuskeskukset. Karttoja on myös muualla kirjassa asiayhteyden mukaan.

Mesopotamian maaperää, Irakin ja Syyrian aluetta, on viime vuosien aikana voitu tutkia tarkkojen satelliittikuvien avulla. Näkyviin on saatu vanhat karavaanitiet ja asumisalueet. Jo aikaisemmin on alueella tehty runsaasti kaivauksia. Tunnetuimpia niistä ovat Niiniven, Babylonin ja Urin kaupunkien rauniot. Uusia kaivauksia on tehty jo monen löydetyn rauniokummun alueella. Ihmisen historian alun tapahtumien uudelleen arvioiminen on tullut mahdolliseksi, koska löytöpaikkojen joukossa on useita asutusalueita, joiden perustajana oli Nooan pojan Haamin poika Nimrod. Näistä alueista kehittyi vuosisatojen aikana merkittäviä kaupunkivaltioita. Useat olivat aikanaan myös hallinnollisia keskuksia. Kun kaupungit myöhemmissä tapahtumissa kokivat tuhon – vihamielisten hyökkääjien polttaessa ja hävittäessä alueen – jäivät raunioiden alle suuret kirjastot. Onneksemme vain osa tiedoista oli talletettu palavalle materiaalille. Suuri osa asiakirjoista ja kirjeenvaihdosta on tehty savilaatoille ja kivipinnoille. Nämä ovat nyt tutkijoiden arvioitavina. Suuri osa rikkoutuneista laatoista on pystytty kokoamaan ja tulkitsemaan tietokoneavusteisen kuvauksen avulla.

Arkistojen ja kirjastojen lisäksi kaupunkien raunioista on löytynyt useita hauta-alueita. Monet niistä ovat säilyneet avaamattomina. Rikkaiden turhamaisuus, tavaroiden paljous haudoissa, on nyt todisteena meille siitä elämisen ja osaamisen tasosta joka vallitsi aivan Mesopotamian alueen asuttamisen alkuhetkistä lähtien. Merkittävä havainto, jonka tutkijat ovat tehneet, on Raamatun antamien tapahtumatietojen yhteneväisyys arkistoista löytyneiden tietojen kanssa. British Museumin tutkija Irving Finkel totesikin, että Raamatussa on luultua enemmän todellista aikalaistietoa.

Kirjan luvuissa 5, 6 ja 7 käsitellään arvioita, joita on tehty maakerroksien ja niissä olevien fossiilien perusteella. Mitä voimme päätellä olosuhteista ja tapahtumista ennen vedenpaisumusta? Raamatussa kuvataan maapallon olosuhteet elämälle hyvin otollisiksi. Ihmisten toiminta sitä vastoin muistutti monessa suhteessa nykyistä tilannetta. Pahuuden ja julmuuden määrä kasvoi mittoihin, joka aiheutti lopullisen tuhon. Päätös pelastaa osa eläinkuntaa ja Nooan perhe koko maailmaa kohdanneesta tuhosta, perustui lupaukseen vaimon siemenestä, jonka Jumala antoi syntiinlankeemuksen yhteydessä.

Mitä kaikkea tapahtui vedenpaisumuksen aikana ja miten muutokset näkyvät maakerrostumissa? Mannerlaattojen liikkeet, maakerrostumat ja valtamerien pohjasedimentit todistavat suurista mullistuksista. Tapahtumien kulkua on pyritty mallintamaan tietokoneiden avulla. Monesta asiasta, kuten mannerlaattojen liikkeistä, ollaan yhtä mieltä. Tapahtumien aikataulusta sitä vastoin ollaan erimielisiä. Maailmankatsomukselliset erot ovat näkemyserojen taustalla. Satojen miljoonien vuosien aikatauluja kannattavien on ollut pakko jättää huomiotta osa tosiasioista.

Luvut 8 ja 9 sekä kirjan lopussa oleva Taustaa-liite sisältävät päivitettyä tietoa ihmisen kehitysopilliseen historiaan liittyviin väittämiin sekä siitä miten suunnittelu ja informaatio esiintyvät luonnossa. 2000-luvun alusta lähtien on ihmisen ja eliöiden perimään liittyviä havaintoja tehty runsaasti. Osa niistä on ristiriidassa vallitsevien materialististen uskomusten kanssa. Miljooniin vuosiin perustuvista laskennallisista malleista evoluution tapahtumissa pidetään kiinni. Siitäkin huolimatta, että niiden mukaan kehityslinjat eivät voi perustua todellisiin tapahtumiin. 1900-luvun alussa uutta luovaksi mekanismiksi oletetut mutaatiot eivät toimi teorioiden ja odotusten mukaan. Mutaatiot ovat joko hyödyttömiä ja tai haitallisia – eivät kehitystä edistäviä. Geenien merkitys on jouduttu myös arvioimaan uudelleen. Yksi geeni yksi proteiini – uskomus on jouduttu hylkäämään. Uudet tutkimukset osoittavat, että samaa geeniä luetaan eliön eri kasvukausina eri tavoin, eri suuntiin ja informaatiojaksoja valikoiden. Yli sadan vuoden ajan on uskottu, että hankitut ominaisuudet eivät periydy. Uudet havainnot näyttävät kumoavan tämänkin näkemyksen. Uusi tutkimusalue, epigenetiikka, selvittää tapahtumia, jotka eivät liity geenien rakenteeseen vaan sen sisäisiin muutoksiin, mm. geenien lukutapoihin. Tämän mukaan DNA:lla on kyky huomioida elinympäristön muutokset ja siirtää tarvittava muutostieto seuraavaan sukupolveen. Näin ns. lamarckistinen ajatusmalli on uudelleen tarkastelun kohteena.

Luvussa 10 kerrataan historian aikana syntyneiden maailmankatsomusten vaikutusta nykyaikaan. Maailmankuvan heijasteet vaikuttavat mm. moniin merkittäviin arvioihin ja tilastotietoihin, joiden pohjalta tehdään koko maapalloa koskevia päätöksiä. Suuret, koko maailmaa koskevat muutokset viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ovat yllättäneet monet tutkijat. Muutosnopeutta ei ole osattu arvioida kun lähtöarvoina ovat olleet kehitysopin mukaiset sadat miljoonat vuodet. Ihmiskunnalle annettu maailman hoivavastuu ei ole toteutunut. Luonnonvaroja ryöstetään yli kestorajojen hetkellisen voiton tavoittelussa.

Seuraukset alkavat nyt olla näkyvissä. Osa luonnolle haitallisista tapahtumista on päästetty jo niin pitkälle, että muutosta ei enää pystytä pysäyttämään. Luonnonkirjan lukeminen on unohtunut ja yhteistä maapalloamme on hyödynnetty pienien ryhmien eduksi. Näin on aina ollut. Ihminen ei ole viisastunut ja muuttunut vastuullisemmaksi.

Luvussa 11 esitellään 53 historian henkilöä, jotka omalla maailmankatsomuksellaan ovat vaikuttaneet ihmisten uskomuksiin elämästä ja maailmasta.

Kirjan lopussa on Taustaa Liite B, jossa käsitellään ihmisen ja apinan sukulaisuutta sekä DNA:n jaksojen merkitystä eri kasvukausina. Roska DNA:n sisältämää tiedostoa pyritään havainnollistamaan siten, että koko perimän käytölle tulee sille kuuluva merkitys. Taustaa Liite B on julkaistu myös erillisenä vihkona. Sydämelliset kiitokseni tekstin oikoluvusta Matti ja Emilia Leisolalle sekä pojalleni Jarno-Tapanille, joka kävi myös Berliinin museossa kuvaamassa aineistoa kirjaan.


Helsingissä 23.7.2012
Kimmo Pälikkö

Kuva
Barry Cunliffe, Euroopan arkeologian professori Oxfordin yliopiston arkeologian laitokselta, toteaa: "Useimpia arkeologeja kiehtoo eniten kulttuurien ja ilmiöiden alkuperä, ja kuka voisikaan olla kiinnostumatta Tigrisin, Eufratin, Niilin ja Induksen laakson ensimmäisten kaupunkivaltioiden kehityksestä – nämä kulttuurit alkoivat nousta noin 3500 eKr. ja vuoteen 2500 eKr. mennessä ne olivat jo varsin pitkälle kehittyneitä. Ihmiskunnan tarina viimeksi kuluneiden 6000 vuoden ajalta on todella luovaa luettavaa: se kiitää eteenpäin jännittävän, monisäikeisen seikkailukertomuksen tavoin. Se saa meidät pohtimaan ihmiskunnan menneisyyden ohella myös sen nykyisyyttä."

Mesopotamian alueella on useita merkittäviä asutuskeskuksia, jotka muodostuivat ensimmäisten vuosisatojen aikana vedenpaisumuksen jälkeen. Osa niistä on merkitty karttaan. Merkittäviä kaivauksia on aikaisemmin tehty Urin, Babylonian ja Niiniven kohdalla. Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana on löytöjä tehty Eblan, Nimrudin, Tell Hamoukarin, Tell Brakin ja Intian puolella Mohenjo-daron kohdalla. Onneksemme osa hautalöydöistä oli säilynyt piilossa haudanryöstäjiltä. Egyptin alueella on turistien ihmeteltävinä suuret pyramidit ja hautapaikat. Merkittävänä kohteena on pitkälle entisöity Karnakin alue, jossa myös Luxorin temppeli sijaitsee. (Niilin alueella, kartan ulkopuolella