Taustaa kirjoitukset on koottu kirjoiksi, joihin voit tutustua klikkaamalla tästä.
Kopiointivirheistä ei synny toimivaa yhteisöä

Ihmisen aivojen kasvaminen ja sen seurauksena yhteisö- ja yhteiskuntaelämän kehittyminen, tuodaan usein esille evoluution suurimpana saavutuksena. Kehitysopin uskonnollisen luonteen vuoksi on ollut tärkeää saada vaikuttavat tahot hyväksymään kehitysopin mukainen historian tulkinta ja samalla hyväksymään oma itsensä kehittyneen yhteisön jäsenenä, sen korkeimpana asteena. Kun usko kehitysoppiin on saatu aikaan, on helppo selittää menneet ja nykyiset tapahtumat tämän filosofian pohjalta.

"Ihminen on olemassa vahingossa tapahtuneiden geneettisten kopiointivirheiden ansiosta...Evoluutioprosessin aikaansaamat geneettiset muutokset ovat tapahtuneet lähinnä ihmisen aivokudoksissa ja hermosolustossa. Ulkonaisena merkkinä tästä on ollut ihmisen aivokoon nopea kasvu: kolminkertaistuminen viidessä miljoonassa vuodessa. Tämä geneettinen muutos kuulunee evoluutiohistorian nopeimpiin." Pekka Kuusi esitti uskomuksensa kirjassaan "Tämä ihmisen maailma"1

Keväällä 2002 edesmennyt kehitysopin tunnetuin puolestapuhuja Stephen Jay Gould ymmärsi hyvin, että historiassa tapahtuneiden asioiden tulkinnoissa eli selityksissä on aina oletuksilla ja uskomuksilla merkittävä osuus. Kirjassaan "Ihmeellinen elämä"2 (1989) hän tuo esiin sen, kuinka tärkeää on, että tutkija saa mahdollisimman monet hyväksymään kehitysopillisiin oletuksiin perustuvat selitykset tieteellisesti pätevinä. Hän kirjoittaa: "Olemme voittaneet, kun olemme saaneet vakiinnutettua ´pelkän historian´ ainoana täydellisenä ja hyväksyttävänä selityksenä ilmiöille, joita kaikki pitävät tärkeinä, esimerkiksi inhimillisen älyn ja itsetietoisen elämän evoluution maapallolla".

Myös Gouldin uskomusten mukaan nykyisen kaltaisen ihmisen kehittyminen on sattumien summa. Sattuma on päättänyt myös, mikä laji on kadonnut ja mikä on jäänyt eloon. Koska fossiiliaineistosta ei ole löytynyt kehitysopin edellyttämiä kehityksen välimuotoja ja koska kerrostumien alimmaisessa osassa elämän monimuotoisuus oli suurimmillaan, hylkäsi hän hitaan asteittaisen kehityksen mallin. Tilalle Gould tarjosi hyppäyksittäin etenevän evoluution.

Toinen tunnettu kehitysopin kannattaja, Richard Dawkins, ei hyväksy Gouldin näkemystä hyppäyksittäin etenevästä kehityksestä ja pitää sitä koko evoluutioasialle haitallisena. Kirjassaan "Viesti miljardien vuosien takaa"3 (1995) hän tuo esiin oman tulkintansa välimuotojen puuttumisesta ja hitaasti etenevästä evoluutiosta: "Asteittaiseen kehitykseen kuuluvien välimuotojen hahmottaminen on vaikeaa. Siihen tarvitaan kekseliäisyyttä. Jos välimuodot eivät valkene, syynä on kekseliäisyyden puute eikä suinkaan se, että välimuodot puuttuisivat".

Kuin havahtuen sadunkerronnan lumoista todellisuuteen hän jatkaa: "Hankalimpia haasteita välimuotojen kannalta on ollut mehiläisen tanssi, jota erityisesti Karl Frich aikoinaan tutki. Siinä lopputulos näyttää olevan niin viimeistelty, niin nerokas ja niin kaukana hyönteisen muista elintavoista, että tanssin kehityksen välimuotoja on vaikea kuvitella."

Mehiläiset kuuluvat pistiäisten lahkoon, johon kuuluu yli 100 000 lajia. Mehiläiset ovat luonnon pölyttäjiä ja meden kerääjiä. Hunajan vuoksi ihminen on ottanut mehiläisen kotieläimekseen.Työmehiläisen toimenkuva alkaa toukkien hoidosta. Iän karttuessa se alkaa erittää valkuaisainetta, jolla se ruokkii eri vaiheessa olevia toukkia. Tämän jälkeen se siirtyy hunajan ja rakennusvahan valmistajaksi. Hieman yli kolmen viikon ikäisenä se kutsutaan sotaväkeen, joka kestää alle viikon. Viimeinen työtehtävä on meden ja siitepölyn kerääminen ympäristön kukista.
 

Muurahaislajeja on n. 15000. Muurahaisilla on oma kieli, johon kuuluu mm. ultraäänen käyttö, hajut, tuntosarvien värähtelyt sekä eleet ja tuntosarvilla koskettelu. Muurahaisilla on erilaisia kotieläimiä (mm. kirvat), viljelmiä ja varastoja talvea varten.
 
 

kuva Termiittilajeja on n. 1800. Kuningattaren munimista munista kasvatetaan pääasiassa lisääntymiskyvyttömiä työläisiä ja sotilaita, jotka työskentelevät lähes koko elämänsä termiittikeon pimeydessä.
 
 
 
 

Pienten aivojen todistus

Dawkins toi mehiläisen tanssissa esiin luonnossa yleisesti vallitsevan tilanteen, johon on vaikea soveltaa kehitysopillisia hitaan asteittaisen kehityksen tarinoita.

Mainitut mehiläiset kuuluvat muurahaisten ja termiittien kanssa yhteiskuntahyönteisten joukkoon. Näillä hyönteisyhteisöillä on paljon yhteisiä piirteitä. Yhteisön jäsenet rakentavat yhdessä pesät, pitävät ne toimintakunnossa laajentaen ne suuriksi, jopa kymmeniä miljoonia hyönteisyksilöitä käsittäviksi "kaupungeiksi". Yhteisöissä työnjako on selkeä. Se perustuu kastijaolle.

Kuningatar huolehtii lisääntymisestä yleensä lyhytikäisten urospuolisten lajitovereiden kanssa. Kuningattaren työrupeama sitävastoin on pitkä. Esim. muurahais- ja termiittiyhteisöissä kuningatar huolehtii velvollisuuksistaan vuosikymmeniä. Vanhin tavattu termiittikuningatar oli n. 40 vuotias. Kuningatar voi tuottaa jopa 10 000 munaa vuorokaudessa. Suurimmissa termiittiyhteisössä saattaa työskennellä samaan aikaan n. 30 000 000 työläistä4. Mehiläisillä kuningatar vaihtuu noin joka kolmas vuosi ja yhteisön vahvuus kasvaa normaalisti 50 - 80 000 työmehiläisen suuruiseksi. Muurahaisyhteisön voi käsittää samaan aikaan jopa yli 600 000 toimivaa työläistä.

Työläiset vastaavat ravinnon hankinnasta ja varastoinnista, kotieläimistä ja viljelyksistä, kuningattaren ja sotureiden huollosta ja ruokkimisesta sekä munien ja toukkien hyvinvoinnista sekä pesän laajentamiseen tarvittavan rakennusmateriaalin hankinnasta ja pesän jatkuvasta rakentamisesta. Ne eivät pysty lisääntymään vaan käyttävät kaiken aikansa ja energiansa yhteisön hyväksi.

Termiittisotilaat eivät ole lisääntymiskykyisiä. Muotonsa vuoksi ne eivät voi hankkia ravintoa vaan termiittityöläinen huolehtii niiden hyvinvoinnista ja ruokkimisesta.

Sotureiden tehtävänä on pesän ja yhteisön puolustaminen. Niiden muoto ja ominaisuudet ovat vain tätä tehtävää varten. Ne eivät pysty hankkimaan ravintoa. Työläiset huolehtivat niiden ruokkimisesta. Poikkeuksen muodostavat mehiläiset, joiden sotaväkeen kuuluminen liittyy niiden elinkaaren tiettyyn vaiheeseen5. Yhteisön työnjako on niin selkeä, että sen ulkopuolelle jäänyt ei selviä vaan menehtyy. Kuolleet yhteisön jäsenet kerätään samaan paikkaan.

Muurahaispesät ovat paikalleen rakennettuja. Niissä saattaa olla yli 20 kerrosta, jotka on jaettu käyttötarkoituksen mukaan huolto- ja varastotiloiksi. Pesä on hyvin ilmastoitu ja lämpö sekä kosteus on tarkasti säädelty.

A) Muurahaissotilas vastaa pesän turvallisuudesta.
B) pesän ruokahuoltoon liittyy karjanhoito, jolle on varattu omat tilansa.
C) Talven varalle hankitulle kasvisravinnolle on varattu myös tilansa.
D) Kuningatarta ei päästetä vaeltamaan. Siitä huolehditaan vuosikymmeniä.
E) päivittäin munat kerätään omiin huoltotiloihin,
F) joista ne toukkavaiheeseen päästyään siirretään toukkatiloihin
G) ja kotelovaiheessa niille varattuihin valmistumistiloihin.

Yhteisö lisää työväkeään myös käymällä naapuriyhteisön munavarastolla. Nopea hyökkäys ja munien varastaminen kuuluu sekä muurahaisten että termiittien käytöstapoihin.6 Koska muurahaisten heimoon kuluu n. 15 000 eri lajia ja termiitteihin n. 1800, on eri yhteisöjen käyttäytymistavoissa eroja.

Dawkinsin mainitsema mehiläisen tanssi kuuluu hyönteisten väliseen viestintään. Ne keskustelevat sekä hajujen, äänten että käyttäytymismallien avulla. Lähikeskustelu käydään tuntosarvien kautta, niillä toista koskettaen ja väristäen.

Tutkijat ovat todenneet, että esim. muurahainen muuttaa toimintaansa keskusteltuaan ensin lajitoverinsa kanssa. Toisen auttaminen eri tilanteissa esim. vaaran kohdatessa, saaliin kuljettamisessa ja jopa nälän sammuttamisessa, kuuluu niiden toimintamalleihin. Ne opastavat toisiaan löytämään uusia kulku-uria tai ravintopaikkoja.

Mehiläisen löytäessä hyvän kukkapaikan se lentää suorinta tietä pesälleen ja tiedottaa muille missä hyvä mesipaikka on. Tutkijat ovat todenneet, että jos paikka on lähempänä pesää kuin 60 m, mehiläinen suorittaa ohjetanssin pesän suuaukolla. Jos matkaa on enemmän, menee mehiläinen pystyssä olevan kennoston seinälle ja tanssii ns. kahdeksikkotanssin. Vaikka pesässä on pimeää, saavat muut mehiläiset tarkan tiedon löytöpaikan etäisyydestä ja suunnasta suhteessa aurinkoon. Mehiläisillä, kuten muurahaisillakin on kyky nähdä polarisoituva auringonvalo, kun taivas on pilvessä. Niiden sisäinen kello ottaa huomioon auringon liikkeen. Näin suunta löytyy vaikka olosuhteet inhimillisesti ajatellen olisivat vaikeat.

Yhteisön jäsenissä on - orjiksi ryöstettyjä työläisiä lukuunottamatta - sama geeniperimä. Kuitenkin munat "kypsytetään" yhteisön eri tehtäviin. Puoliksi kehittyneet yksilöt eivät pystyisi muodostamaan toimivaa yhteisöä. Yksilöllä on merkitys vain suhteessa yhteisöön. Yhteisö kasvaa suureksi ja monipuoliseksi yhteiskunnaksi, jossa toiminta on mallikelpoista, pitkäjännitteistä ja järkevää. Mutta voiko nuppineulan päätä pienempään aivosolmuun sisältyä niin paljon järkeä, että sillä voisi hallita tämän yhteisön kokonaisuutena?

Hyönteisen aivot ja hermosto ovat lähes kaikilla saman tyyppiset.
Rakenne on seuraava: A = aivoganglio, B= hermosolu,
C= keskiruumiin aivosolmu, D= vatsaydinhermo

Hyönteisyhteisön hitaasta, asteittaisesta kehittymisestä on keksitty monta kehitysopillista tarinaa. Kehitysopin ikälaskelmien mukaisista yli 100 miljoonaa vuotta vanhoista liitukauden kerrostumista on löytynyt mm. muurahaisyhteisöjä samanlaisina kuin ne ovat nykyään. Mitään kehitystä yhteisössä tai hyönteisissä, koon pienentymistä lukuunottamatta, ei ole voitu havaita vaan kaikki on ollut valmista ja toimivaa niiden luomisesta lähtien.

Kuvassa australialaisen kompassitermiitin (Amitermes meridionalis) pesiä. Termiitit rakentavat ne aina pohjois-etäläsuunnassa ja jopa yli 4 m korkeiksi. Afrikassa elävän bellicositermes-lajin pesän korkeus saattaa nousta yli 9 metrin korkeuteen ja ympärysmitta yli 15 metriin. Pesän rakenne koostuu pienistä maahiukkasista, karikkeista ja ulosteesta. Muurausaineena on termiittien sylki, joka tekee rakenteesta niin kovan, että pesiä voidaan tuhota vain räjäyttämällä. Pesässä vallitsee vakiokosteus ja tasainen lämpötila. Sen sisällä termiitit kasvattavat erilaisten kotieläinten lisäksi mm. sieniviljelmiä omaan käyttöönsä.

"Mene, laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu." Sananl. 6:6

Viitteet:
1) Tämä ihmisen maailma, Pekka Kuusi, WSOY, 1982
2) Ihmeellinen elämä, Stephen Jay Gould, Art house, 1989
3) Viesti miljardien vuosien takaa, Richard Dawkins, WSOY, 1995
4) Uusi suuri eläinkirja, WSOY, 1971
5) Combi-kuvatieto, Tammi, 1972
6) Geenin itsekkyys,Richard Dawkins, Art house, 1993


KP