Taustaa kirjoitukset on koottu kirjoiksi, joihin voit tutustua klikkaamalla tästä.
Luonnonvalinta kehitysopin jumalana

Syksyllä 1992 Suomessa ilmestyneessä kirjassa "Elämän perusteet" selostetaan elämän perusraaka-aineiden kemiallinen synty salamoinnin ja sattuman tuloksena. Tekstissä tuodaan tieteellisenä tosiasiana 1950-luvulla Millerin tekemät kokeet, joissa hän sai aikaan metaanin, vesihöyryn, ammoniakin ja typen seoksena syntymään sähköpurkausten avulla joitakin aminohappoja. Niiden sanottiin olevan todistettavasti elävien solujen rakenneaineita. Näin oli heidän mielestään todistettu, että elämä on syntynyt itsestään n. 4.000 miljoonaa vuotta ennen aikamme alkua. Sama väite itsestäänsyntymisestä esitettiin jo 2500 vuotta sitten mm. Aristoteleen ajatuksena.

Mitä jätettiin kertomatta?

Kokeessa syntyneet aminohapot olivat muodoiltaan sellaisia, etteivät ne voisi sopia elävän solun raaka-aineiksi. Solun rakenne vaatii vain ns. optisesti puhtaita aminohappoja. Muut muodot eivät kelpaa. Näitä puhtaita happoja olisi oltava 20 erilaista. Lisäksi yleisesti on tiedossa, että niissä olosuhteissa, joissa näitä perusraaka-aineita sanotaan syntyneen, eivät elävän solun aminohapot olisi voineet säilyä. Ne olisivat joko liuenneet veteen tai kuumuudessa muuttuneet sopimattomiksi - kuten kananmunan valkuainen kun sitä keitetään.

Tämä lyhyt esimerkki kertoo siitä sanomattomasta röyhkeydestä tai sokeasta uskosta kehitysoppiin, jota ns. darwinilaiset filosofit osoittavat levittäessään oppejaan tieteen nimessä.

Voiko luonnonvalinta toimia jo ennen elämän olemassaoloa?

Näin kehitysopin kannattajat uskovat. Heidän mielestään sattuma ja luonnonvalinta valikoivat alkuliemeen salamoinnin ansiosta syntyneet aminohapot ja muut solun raaka-aineet siten, että niistä aikojen kuluessa syntyi hyvin monimutkainen rakenne. Tämä rakenne, siinä olevien aineiden ominaisuuksien ansiosta ohjelmoi itsensä siten, että se saattoi monistaa itseään ja alkoi elää. Tämä ajatuskulku tarkoittaa sitä, että elottomassa aineessa olisi itsessään sellaisia ominaisuuksia, joita käyttäen se itse saisi aikaan ohjelman monimutkaisen solun syntyyn, lisääntymiseen ja kehittymiseen. Jälleen olemme samassa väitteessä, joka esitettiin jo n. 600 vuotta ennen Kristuksen syntymää. Historia toistaa itseään.

Kun luonnonvalintaa eli eloonjäämisoppia sovelletaan aikaan ennen elämän olemassaoloa - siis elottoman materiaalin ominaisuudeksi - tarkoittaa tämä sitä, että luonnonvalinta on jumalallinen alkuvoima. Iso kivenjärkäle murentaa näin rinnallaan olevat pienet kivet vain olemassaolonsa voimalla, sisäisellä ominaisuudellaan.

kuva Vaatii vahvaa uskoa, kun väitetään, että elottomien materiaalien välillä käydään "hengissäpysymistaistelua", jossa vahvempi voittaa. Näin kuitenkin uskotaan. Kehitysopin mukaan materiaali aina järjestäytyy - olosuhteiden niin salliessa- tiedon muotoon, joka jossain vaiheessa saa aikaan eläämää.
 

Todelliset tiedemiehet eivät hyväksy elämän itsestäänsyntymää eivätkä kehitysoppia eliöstön aikaansaajana. He tietävät, että yksinkertaisinkin elävä solu on rakennettu niin valikoiduista raaka-aineista, että vain elävä solu itse pystyy niitä tuottamaan. Samoin he tietävät, että solun rakenne on niin monimutkainen, ettei se voi muodostua koskaan sattumalta ilman tarkkaa ohjelmaa. Vielä he tietävät sen, että jokainen elävä solu sisältää DNA-ohjelman, joka ohjaa solun kaikkea toimintaa _ lisääntymistä, aineenvaihduntaa, energian käyttöä ja erikoistumista sekä puolustautumista vieraita aineita vastaan.

Vastoin luonnonlakeja

Miksi pidetään kiinni kehitysopista, vaikka tiedetään, että se on vain tuhansia vuosia vanha myytti eli uskomus vailla tieteellistä pohjaa ja lisäksi tunnettujen luonnonlakien vastainen?

Vastauksen antavat itse kehitysopin kannattajat. He pelkäävät, että jos tiede hylkää kehitysoppiteorian on sen hyväksyttävä Jumalan olemassaolo. He haluavat, että nykytiede hylkää Jumalan osuuden materiaalin ja elämän luojana ja ylläpitäjänä. Tämän saman Jumalan vastaisen näkemyksen kohtasi mm. apostoli Paavali, kun hän väitteli kehitysopin kannattajien kanssa Ateenassa.

"Sinä, meidän Herramme ja meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaikki, ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut." Ilm. 4:11.


KP