Muutama vuosi sitten eri uutistoimistot kertoivat nuoren Susan
Smithin tapauksesta. Hän joutui valitsemaan poikaystävänsä ja lastensa välillä.
Lasten isä ei halunnut kantaa vastuuta lapsista ja uhkasi lähteä. Susan ratkaisi
tilanteen hukuttamalla molemmat lapsensa, 3-vuotiaan Michaelin ja vähän
yli vuoden ikäisen Alexin. Monen mielestä Susan teki myöhäisabortin, lopetti
itselleen haitalliseksi käyneet lapsensa yleisesti hyväksyttävällä tavalla -
tässä tapauksessa kuitenkin vasta lasten
syntymän jälkeen.
Toinen uutinen kertoi perheen isästä, joka ampui ovelleen nuoren
miehen, joka oli erehtynyt ovesta.
Selityksenä oli, että koska nuorukainen oli
tuntematon, tämän täytyi liikkua pahoissa
aikeissa.
Jo yli 100 vuotta sitten, ateistiseksi kehittyvän maailman tulevaisuutta
pohtinut Dostojevski paljasti suuren pelkonsa: "Jos Jumalaa ei ole, kaikki on
sallittua. Läntiseen rationalismiin
(järkeisoppiin) kytkeytyy suunnattoman tuhon siemen. Kun Jumala on selvitetty
olemattomaksi ja poistettu maailmasta, kaiken mitta on ihminen. Ja sen
jälkeen ei ole pahuutta, jota ei voisi
järjellä puolustella. Jopa viattoman
ihmisen surmaaminen voidaan selittää
moraalisesti oikeutetuksi ja
hyödylliseksi."1
Uutena aatteena itsekkyys
Voimakas muutos yhteiskunnassa, lain- ja järjestyksen tulkinnassa
ja ylläpidossa sekä ihmisten väliset
kärjistyneet ristiriidat ovat saaneet aikaan myös huolestumista. Filosofi
Spencer luonnehti asetelmaa aikanaan seuraavasti:
"Voimat, jotka toimivat onnen hyväksi, eivät välitä toisarvoisesta
kärsimyksestä, vaan tuhoavat kaikki ne,
jotka ovat heidän tiellään, on sitten
kysymys ihmisestä tai eläimestä, esteet on
raivattava. On inhimillistä edistää
luonnon määräämää
kehitystä."2
Mikä on tämä luonnon
määräämä kehitys? Mistä muutoksen voimista
on kysymys? Miksi juuri korkean teknologian maat, länsimaisen kulttuurin
edustajat, ovat joutuneet yhteiskuntaa ja yksilöä uhkaavan muutoksen piiriin.
M. Heikka kirjoittaa: "Länsi rakentaa
viidakkoa, jossa vahvin voittaa. Viidakon laki on pelko, ja pelon
yhteiskunnassa kukoistaa kontrolli."
Kasvatuksen tulos
Toisen maailmansodan jälkeen myös meillä Suomessa alkoi voimakas
liike kehitysopin saamiseksi kaiken ajattelun perustaksi ja samalla hyökättiin
kristillisiä perusteita vastaan. Erityisesti
tämä näkyi muutoksena koulun opetusohjelmissa. 60-luvulla alkoi
siirtyminen "itäsaksalaiseen" koulukulttuuriin,
jonka yhtenä tarkoituksena oli opastaa lapset ateistiseen maailmankatsomukseen.
|
Afrikkalainen apinaihminen kuvataan teoksessa "Elämän ihmeellinen kehitys" (WSOY/1962)
Sitä pidettiin pitkään Darwinin kuvaamana puuttuvana renkaana ihmisen ja apinan
välillä. Uuden Lukion Biologia (WSOY/ 1982) opettaa lapsille mm: "Lasten aggressiivisuutta
tutkittaessa on todettu, että ryhmän leikkipaikalle tulleiden vieraiden lasten kimppuun
usein hyökätään...sekä eläimillä että ihmisellä on synnynnäinen taipumus aggressiiviseen
käyttäytymiseen. Jopa eräät hormoonit vaikuttavat aggressiivisuutta lisäävästi...Ihmisen vihan
tunteita ei voitane mielenterveyttä vahingoittamatta kokonaan tukahduttaa...(ss. 220-221)
Nuorille opetetaan koulussa, että ihmiseen kuuluu luonnollisena osana eläimellinen
käyttäytyminen. Mihin tämä käytännössä johtaa? Väkivalta tulee luonnolliseksi osaksi nuorten
kulttuuria. Kiitos "pätevän, aikaansa seuraavan ja tavoitteellisen opetuksen".
|
Samaan aikaan yliopistojen opettajakunnan valtasivat
kehitysoppiuskontoa kannattavat voimat. Hyvän
kuvan tästä antaa yleisesti hyväksytty P. Teilhard de Chardin tulkinta
kehitysopin etenemisestä: "Täytyy todella olla
sokea, ellei näe sellaisen ajatuksen
kantavuutta, joka ylittää luonnontieteiden rajat ja joka on vähitellen saanut vaikutusta kemiassa, fysiikassa,
sosiologiassa, jopa matematiikassa ja uskonnonhistoriassa. Kaikki inhimillisen
tietämyksen alat lähenevät toisiaan ja
etenevät yhdessä, kaikkia hallitsee
yhteinen perusvirtaus, joka on kehitysajatus. Kehitysoppiko olisi vain teoria,
järjestelmä, hypoteesi? Se on paljon
enemmän! Se on yleinen edellytys, johon kaikkien tulevien teorioiden, kaikkien
järjestelmien tulee sopia, jos ne aikovat
olla järjellisiä ja oikeita. Valo, joka
valaisee kaikki tosiasiat, käyrä, jota
kaikkien käyrien on seurattava: se on
kehitysajatus!" Kehitysopin vaikutus
tuntuu sellaisillakin aloilla, jotka ovat biologialle hyvin etäisiä: itse asiassa se
tunkeutuu kaikkeen inhimilliseen ajatteluun.3
Onko näin käynyt? Arvostellaanko meitä hitaan kehityksen ja
sattuman tuottamina eliöinä? Kysymykseen
vastasi tunnettu kulttuuripersoona Pekka Kuusi:
"Ihmisen käyttäytymisen
perusteet ovat samat kuin muilla elävillä
olennoilla. Siksi käyttäytymismallien
perusteet tulevat eläinperäisestä
taustastamme."4 Darwin itse oli sitä mieltä,
että alempien rotujen oli kuoltava,
väistyttävä ylivertaisen valkoisen rodun
tieltä niinkuin luonnossa vahvempi tuhoaa heikomman. Luonnonvalinnan tielle ei
sopinut asettua. Hänen näkemystään
toteutettiin mm. "Mustan Afrikan"-teurastuksissa ja juutalaisvainoissa Saksassa.
Helsingin Yliopiston apulaisprofessori Tatu Vanhanen täsmentää:
"On luultavasti meille kaikille parempi, että
eläimet ja ihmiset toiminnassaan tietoisesti tai itsetiedottomasti ajavat vain
omaa etuaan. Silloin käyttäytyminen on
edes jossain määrin säännönmukaista ja
samalla ennakoitavissa."5 Hän vielä lisää:
"Koska meillä ei tosiasiassa ole
mitään keinoja muuttaa käyttäytymiseen
vaikuttavaa geneettistä perimää, siitä
seuraa, ettemme myöskään voi mielivaltaisesti muuttaa niitä
käyttäytymistapoja, joita tuo perimä ohjaa ja
rajaa... Ihmisen tarpeet ovat rajattomat ja että kun yksi tarve on saatu
tyydytetyksi, kilpailu ja taistelu siirtyy johonkin toiseen, ja että se on
väistämätön seuraus evoluutioteoriasta."
Voimassaoleva viisaus
"...tiede mielletään joksikin
ihmistä suuremmaksi, valtasuhteista ja eettisistä näkökulmista
riippumattomaksi, miltei jumalolennoksi... Biologia ja
ym-päristöpolitiikka, suuret teoriat ja
luottamus evoluutioon ja edistykseen ovat yhteiskuntamme koossa pitäviä
instituutioita. Niiden ylläpitämisessä
sekä muuttumisessa yliopistoväellä on
keskeinen rooli"... Yliopisto on
...tärkeä (koska) se vaalii kriittistä ja
mielikuvituksellista ajattelua useilla
elämän aloilla." Tämä Yliopisto-lehdessä
julkituotu näkemys on yleisesti
hyväksytty.6 Jos opiskelija ei usko kehitysoppia
tieteelliseksi totuudeksi, hänen on turha aloittaa yliopistossa biologian
opiskelu. Ristiriidat opetuksen ja vakaumuksen välillä tulevat olemaan liian suuret.
Yhteiskunnan yläpäässä oman
edun tavoittelu on saavuttanut valtavat mittasuhteet. Sodan jälkeen
"...valheen, teeskentelyn ja halpamaisuuden
kaksi-naismoraali vahvistui yhtenä suomalaisten henkisenä
perusrakenteena... sen jäänteet tuntuvat
yhä."7 Moraalittomuuden oikeutusta selitetään
kehitysopilla... "Emme voi ymmärtää
omaa sisäistä luontoamme enempää
kuin ihmisyhteiskuntien alkuperää ilman
käsitystä biologisen evoluution
perusteista."8 Maailmankuulu tiedemies
Richard Dawkins luonnehtii tilannetta seuraavasti:
"...luonto ei ole julma; se on ainoastaan armottoman välinpitämätön.
Tämän tosiasian tajuaminen on kova paikka ihmiselle. Meillä ei ole mitään
perusteita otaksua, että tapahtumat olisivat hyviä tai pahoja tai että ne olisivat
julmia tai lempeitä. Luonnon tapahtumia ei mitata tunteilla, sillä kärsimykselle
ei ole niissä sijaa, ei myöskään
tarkoituksille... Kun geenit monistuvat maailmankaikkeudessa, joka toimii
fysiikan sokeiden lakien mukaan, jotkut joutuvat kärsimään ja jotkut saavat elää
onnellisina."9
Jos vallassaolijat, korkeasti oppineet, tieteenharjoittajat ja
kulttuuri-persoonat hyväksyvät oveluuden,
epäluotettavuuden, kierouden, heikomman sortamisen - jopa viattoman
tappamisen - vedoten kehitysopin vaatimaan käyttäytymiseen, miten sitten toimii
valtaan kouliintuva sukupolvi ja miten ajattelevat nuoret?
|
Jumalan sanasta ohjenuora
Raamatun ilmoituksen mukaan valhe ja viekkaus tulee valtaamaan
maailmaa. Sanasta saamme ohjeet, kuinka kristittyjen tulisi suhtautua siihen,
miten maailma viisauttaan ja erinomaisuuttaan
arvostaa. "Sillä aika tulee, jolloin he
eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien
himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät
korvansa pois totuudesta ja
kääntyvät taruihin."
2.Tim.4:3. "älköön kukaan pettäkö itseään. Jos joku teidän
joukossanne luulee olevansa viisas tässä
maailmassa, tulkoon hän tyhmäksi, että
hänestä tulisi viisas. Sillä tämän
maailman viisaus on hullutus Jumalan
silmissä. Sillä kirjoitettu on: "Hän vangitsee
viisaat heidän viekkauteensa"; 1
Kor. 3:18,19. "Sillä kaikki, mikä
maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja
elämän korskeus, se ei ole Isästä,
vaan maailmasta." 1 Joh 2:15.
Tämän päivän lapset ja nuoret
ovat kuin Etiopian kuningattaren hoviherra, joka sanoi:
"Kuinka minä voisin ymmärtää, ellei kukaan minua opasta?"
Ja Filippus ... julisti hänelle evankeliumia Jeesuksesta.
Ap.t.8:31.
KP
1) Suomen kuvalehti 13/9.96/H Hakamies
2) Suomen kuvalehti 2/8. 96 Mikko Heikka
3) Elämän ihmeellinen kehitys/WSOY
4) Tämän Ihmisen Maailma/ 1983 Pekka Kuusi
5) HS 10.9.83
6) Yliopisto-lehti 12/96 Eeva Berglund
7) Yliopisto-lehti 12/96 Juha Sihvola
8) Human Societies/H ja Jean Lenskin
9) Viesti miljardien vuosien takaa/WSOY 1995
|